Paivankatsaus Uutiskatsaus Suomi
paivankatsaus.fi Paivankatsaus Uutiskatsaus
Blogi Maailma Matkailu Paikalliset Politiikka Talous Tekniikka Yhteiskunta ja sääntely

Eläkettä saavan hoitotuki 2025: haku, määrät ja muutokset

Olli Elias Saarinen Salonen • 2026-10-28 • Tarkistanut Aino Virtanen

Nimestään huolimatta eläkettä saavan hoitotuki ei ole eläkkeen lisä vaan vammaisetuus, joka pitää hakea erikseen Kelasta. Kun oma vanhempi tai puoliso siirtyy eläkkeelle ja arki alkaa vaatia yhä enemmän apua, tukea voi saada, jos sairaus tai vamma heikentää toimintakykyä vähintään vuoden ajan – tuen määrä riippuu avun tarpeen tasosta.

Kohderyhmä: Eläkkeellä olevat, 16 vuotta täyttäneet (ikäraja nousemassa 18 vuoteen) ·
Säätelevä laki: Laki vammaisetuuksista (570/2007) ·
Tukimuodot: Perus-, korotettu ja ylin hoitotuki ·
Myöntämisperuste: Toimintakyvyn alenema vähintään vuoden ajan ·
Hakemus: Lomake SV 17 ja B-lausunto

Pikakatsaus

1Vahvistetut faktat
2Mikä on epäselvää
3Aikajanasignaali
4Mitä seuraavaksi

Kuusi riviä, yksi toistuva teema: eläkettä saavan hoitotuki rakentuu lain, hakemuslomakkeen ja lääkärin arvion varaan.

Avainkohta Tieto
Etuuden nimi Eläkettä saavan hoitotuki
Lakipohja Laki vammaisetuuksista (570/2007)
Myöntävä viranomainen Kela
Hakemuslomake SV 17
Lääkärinlausunto B-lausunto
Tukimuodot Perus-, korotettu ja ylin hoitotuki

Mikä on eläkettä saavan hoitotuki?

Kuka on oikeutettu eläkettä saavan hoitotukeen?

Eläkettä saavan hoitotuki on Kelan maksama vammaisetuus, jota voi saada vähintään 16-vuotias eläkkeellä oleva henkilö, jonka toimintakyky on sairauden, vamman tai liikuntarajoitteen vuoksi heikentynyt vähintään vuoden ajan (Kelan eläkettä saavan hoitotuen ohjeet). Avun, ohjauksen tai valvonnan tarve arjen toiminnoissa on samalla edellytys.

Tukea on kolmea tasoa: perushoitotuki, korotettu hoitotuki ja ylin hoitotuki. Kela arvioi hakemuksen perusteella, mihin tasoon hakija on oikeutettu, joten hakijan ei tarvitse itse tietää, mitä tasoa hän hakee.

Mihin eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu?

Etuus on suunniteltu tilanteisiin, joissa sairaus tai vamma ei ole ohimenevä, vaan se vaikuttaa toimintakykyyn pitkäkestoisesti. Siksi hakemuksessa tarvitaan lääkärin arvio, ei vain hakijan omaa kuvausta.

Miksi se on vammaisetuus?

  • Nimestään huolimatta etuus ei ole eläkkeen lisä vaan toimintakyvyn tuki (Tietotarjotin (tutkimustieto))
  • Sääntelypohja on laissa vammaisetuuksista (570/2007) (Finlex (lainsäädäntötietokanta))
  • Myöntöperuste on toimintakyvyn alenema ja avun tarve, ei eläkkeen suuruus (Tietotarjotin (tutkimustieto))

Käytännössä tämä tarkoittaa, että samoilla sairausperusteilla voi saada eri etuutta riippuen siitä, onko hakija työelämässä vai eläkkeellä. Termipankin lakikielen sanasto täsmentää, että laissa luetellaan ne eläkkeet ja etuudet, joiden saajalla oikeus tukeen voi olla (Termipankki (lakikielen sanasto)).

Mitä tämä tarkoittaa: Eläkettä saavan hoitotuki kannattaa ajatella osana vammaisetuuksien kokonaisuutta, ei eläkkeen jatkeena. Hakemuksessa ratkaisevat lääketieteelliset selvitykset ja kuvaus avun tarpeesta.

Miten eläkettä saavan hoitotukea haetaan?

Hakemus tehdään Kelalle lomakkeella SV 17, ja liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto B, josta käy ilmi sairauden tai vamman laatu sekä sen vaikutus toimintakykyyn (Eläkettä saavan hoitotuki – verotus, hakeminen ja muut tuet).

Tarvittavat liitteet ja lomakkeet

Hakemuksen voi toimittaa Kelan sähköisen asiointipalvelun kautta tai postitse. Yksityisen hoiva-alan oppaissa muistutetaan, että liitteet kannattaa koota valmiiksi jo ensimmäisellä hakukerralla (Superhoiva (hoiva-alan opas)).

Lääkärinlausunnon merkitys

Keskeinen yksityiskohta

Hakijan ei tarvitse tietää, hakeeko hän perus-, korotettua vai ylintä hoitotukea – Kela arvioi tukitason hakemuksen ja lääkärinlausunnon perusteella (Eläkettä saavan hoitotuki – verotus, hakeminen ja muut tuet).

Koska Kela tekee ratkaisun kirjallisten selvitysten pohjalta, lääkärinlausunto on usein koko hakemuksen tärkein yksittäinen asiakirja. Siinä kannattaa kuvata sairauden lisäksi se, miten sairaus näkyy arjessa ja minkälaista apua, ohjausta tai valvontaa se edellyttää.

Hakemuksen käsittelyaika ja päätös

Jos liitteet ovat puutteelliset, Kela pyytää lisäselvitystä ennen päätöksen tekemistä. Huolellinen hakemus vähentää tällaisten lisäpyyntöjen todennäköisyyttä ja nopeuttaa asian käsittelyä.

Mitä tämä tarkoittaa: Hakemuksen laatu vaikuttaa sekä käsittelyn kestoon että tuen tasoon. Lääkärinlausuntoon kannattaa panostaa, koska Kela tekee päätöksen pitkälti sen perusteella.

Mitkä ovat eläkettä saavan hoitotuen määrät ja maksupäivät 2025?

Kelan eläke- ja etuustaulukon mukaan vuonna 2025 perushoitotuki on 84,17 euroa, korotettu hoitotuki 183,36 euroa ja ylin hoitotuki 387,73 euroa kuukaudessa (Kelan eläke- ja etuustaulukko 2025). Määrät tarkistetaan vuosittain tammikuussa kansaneläkeindeksillä.

Maksupäivät noudattavat Kelan yleistä maksuaikataulua (Eläkettä saavan hoitotuki – verotus, hakeminen ja muut tuet).

Mikä on perusmäärä ja korotettu määrä?

Kela arvioi, mikä taso vastaa hakijan tilannetta. Hakemuksessa kannattaa siis kuvata arjen avun tarve mahdollisimman konkreettisesti: mitä useammin apua tarvitaan ja mitä vaativampaa se on, sitä korkeampi taso voi tulla kyseeseen.

Miten indeksitarkistus vaikuttaa?

Indeksisidonnaisuus tarkoittaa, että tukien euromäärät elävät yleisen kustannustason mukana. Tarkka taso voi vaihdella vuosittain, vaikka myöntöperusteet pysyvät samoina.

Mitkä ovat maksupäivät?

Maksu alkaa sen jälkeen, kun Kela on tehnyt myönteisen päätöksen. Hakemista ei kannata lykätä, jos avun tarve on jo olemassa.

Huomionarvoista

Eläkettä saavan hoitotukea ei myönnetä automaattisesti eläkkeen yhteydessä, vaan se pitää hakea erikseen Kelasta. Tukea kannattaa hakea heti, kun toimintakyky heikkenee, eikä vasta sitten, kun arki on jo kuormittunut (Eläkettä saavan hoitotuki – verotus, hakeminen ja muut tuet).

Mitä tämä tarkoittaa: Vuoden 2025 tasoilla perushoitotuki on noin 84 euroa kuukaudessa, mikä on käytännössä pieni osa todellisista hoivakustannuksista. Tuki on tarkoitettu avun tarpeen huomioimiseen, ei hoivan täyteen korvaamiseen.

Miten eläkettä saavan hoitotuki eroaa muista vammaisetuuksista?

Aikuisen vammaistuki on suunnattu työikäisille, kun taas eläkettä saavan hoitotuki edellyttää eläkkeen saamista (Eläkettä saavan hoitotuki 2025: määrät, hakeminen ja ehdot). Alle 16-vuotiaan vammaistuki puolestaan koskee lapsia, ja sen hakijana toimii yleensä huoltaja.

Erot aikuisen vammaistukeen

Käytännössä sama toimintakyvyn alenema voi johtaa eri etuusmuotoon riippuen siitä, onko hakija työelämässä vai jo eläkkeellä.

Erot alle 16-vuotiaan vammaistukeen

Ikärajaan liittyviä muutoksia on käsitelty jäljempänä aikajanassa.

Vaikuttaako sairaus tai vamma etuuden valintaan?

Oikeustapauksissa, kuten Samu-ratkaisussa, korostuu juuri yksilöllinen arvio: pelkkä diagnoosi ei riitä, vaan ratkaisevaa on kuvaus jatkuvasta avun, ohjauksen ja valvonnan tarpeesta.

Mitä tämä tarkoittaa: Etuusmuodon valinta ei ole vapaavalintaista. Hakemuksessa kannattaa varmistaa, että lomake vastaa omaa elämäntilannetta – väärä etuusmuoto voi viivästyttää käsittelyä.

Mitä tapahtuu eläkettä saavan hoitotuelle tuensaajan kuoleman jälkeen?

Kun tuensaaja kuolee, eläkettä saavan hoitotuen maksaminen päättyy. Tukea maksetaan yleensä kuolinpäivään saakka, ja omaisten kannattaa ilmoittaa kuolemasta Kelaan, jotta mahdollinen ylimääräinen maksu voidaan periä takaisin (Eläkettä saavan hoitotuki – verotus, hakeminen ja muut tuet).

Tuen maksatus keskeytyy

Takaisinperintä ja omaisten ilmoitusvelvollisuus

Mitä tämä tarkoittaa: Omaisten kannattaa hoitaa ilmoitus nopeasti, jotta perinnän ja selvittelyn vaiva jää vähäiseksi.

Eläkettä saavan hoitotuki ja vammaistuet – vertailu

Keskeisin ero on kohderyhmä: sama toimintakyvyn alenema voi johtaa eri etuusmuotoon hakijan iän ja eläkkeen saannin mukaan (Eläkettä saavan hoitotuki 2025: määrät, hakeminen ja ehdot).

Etuus Kohderyhmä Myöntöperuste Keskeinen ero
Eläkettä saavan hoitotuki Eläkkeellä olevat, 16 vuotta täyttäneet Toimintakyvyn alenema + avun tarve Edellyttää eläkkeen saamista
Aikuisen vammaistuki Työikäiset Toimintakyvyn alenema + avun tarve Ei edellytä eläkettä
Alle 16-vuotiaan vammaistuki Lapset Toimintakyvyn alenema + avun tarve Huoltaja hakee lapselle

Mitä tämä tarkoittaa: Hakijan kannattaa varmistaa etukäteen, kumpaan etuuteen hänen tilanteensa kuuluu – väärä lomake tai väärä etuusmuoto voi hidastaa käsittelyä.

Kelan etuustaulukot 2025 – avainluvut

Yhdeksän riviä, yksi toistuva logiikka: tuki porrastuu avun tarpeen mukaan, ja samat luvut löytyvät myös Päivänkatsauksen koosteesta (Eläkettä saavan hoitotuki 2025: määrät, hakeminen ja ehdot).

Kohta Tieto
Perushoitotuki 2025 84,17 €/kk
Korotettu hoitotuki 2025 183,36 €/kk
Ylin hoitotuki 2025 387,73 €/kk
Hakemuslomake SV 17
Lääkärinlausunto B-lausunto
Käsittelyaika Noin 30–60 arkipäivää
Myöntötapa Määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva
Lakipohja Laki vammaisetuuksista (570/2007)

Mitä tämä tarkoittaa: Porrastus on selvä: korotettu tuki on yli kaksi kertaa perustason suuruinen, ja ylin taso on jo lähellä 400 euroa kuukaudessa. Suurin yksittäinen tekijä tason valinnassa on lääkärin kuvaus avun tarpeesta.

Hakeminen vaihe vaiheelta

Seuraava muistilista auttaa kokoamaan hakemuksen ilman turhia vaiheita. Yksityiskohtaisemman kuvauksen löydät Päivänkatsauksen hakemusoppaasta (Eläkettä saavan hoitotuki – verotus, hakeminen ja muut tuet).

  1. Varmista, että olet eläkkeellä, täytät ikävaatimuksen ja toimintakykysi on heikentynyt vähintään vuoden ajan.
  2. Pyydä lääkäriltä B-lausunto, jossa kuvataan sairauden tai vamman vaikutus arkeen ja avun tarve.
  3. Täytä Kelan lomake SV 17 ja liitä mukaan lääkärinlausunto (Eläkettä saavan hoitotuki – verotus, hakeminen ja muut tuet).
  4. Toimita hakemus Kelan sähköisen asiointipalvelun kautta tai postitse.
  5. Odota päätöstä: käsittelyaika on keskimäärin 30–60 arkipäivää.
  6. Jos päätös on kielteinen, tee kirjallinen oikaisuvaatimus Kelalle.

Mitä tämä tarkoittaa: Hakemisen voi hoitaa alusta loppuun omin neuvoin, mutta lääkärinlausunnon laatu ratkaisee sen, kuinka sujuvasti prosessi etenee.

Aikajana: muutokset ja tärkeät päivämäärät

Kelan tiedote vuoden 2025 etuusmuutoksista sisältää kaksi keskeistä signaalia: määrät nousevat hieman edellisvuodesta, ja eläkettä saavan hoitotuen alaikäraja on nousemassa 18 vuoteen (Kelan tiedote vuoden 2025 etuusmuutoksista).

Mitä tämä tarkoittaa: Määrät nousevat, mutta hitaasti – indeksikorotus ei juuri muuta tuen ostovoimaa, jos kustannukset nousevat samaan tahtiin. Muutosten seuraaminen kannattaa, koska ikäraja ja mahdolliset leikkaukset voivat muuttaa hakijapiiriä.

Mikä on varmaa, mikä epäselvää?

Kun hakemusta valmistelee, on hyvä erottaa vahvistetut tiedot ja vielä avoinna olevat kysymykset.

Vahvistetut faktat

Mikä on epäselvää

Tulkinta: Vahvistetut perusteet voi ottaa heti hakemuksen pohjaksi, mutta epävarmat kohdat kannattaa tarkistaa Kelasta ennen hakemuksen jättämistä.

Mitä asiantuntijat sanovat?

”Eläkettä saavan hoitotuki on yksi vammaisetuuksista, vaikka sen nimi viittaakin eläkkeeseen.”

Tietotarjotin (tutkimustiedon palvelu)

”Vammaisetuuksista annetussa laissa (570/2007) säädetään, minkä eläkkeen tai etuuden saajalla voi olla oikeus eläkettä saavan hoitotukeen.”

Termipankki (lakikielen sanasto)

”A vaati eläkettä saavan korotettua hoitotukea myönnettäväksi ja vetosi jatkuvaan avun, ohjauksen ja valvonnan tarpeeseen.”

Samu (sosiaalioikeudellinen erikoisjulkaisu)

Yhteinen nimittäjä: Lääkärin arvio, toimintakyvyn alenema ja kuvaus avun tarpeesta ratkaisevat tuen myöntämisen, eivät diagnoosi yksinään.

Yhteenveto

Eläkettä saavan hoitotuki on parhaimmillaan juuri sitä, mitä sen nimi ei kerro: toimintakyvyn tuki, jossa ratkaisevat sairauden vaikutus arkeen ja avun tarve, ei eläkkeen suuruus. Hakijalle tämä tarkoittaa kahta asiaa: lääkärinlausuntoon kannattaa panostaa, koska Kela tekee tukitasoa koskevan ratkaisun sen perusteella, ja hakemuksen käsittely voi viedä 30–60 arkipäivää. Eläkeläisen kannalta valinta on selvä: hae tukea heti, kun toimintakyky heikkenee, tai arjen kuormitus kasvaa odotuksen aikana.

Lisälähteet

kela.fi, kela.fi, kela.fi, kela.fi, kela.fi

Usein kysytyt kysymykset

Mitä eroa on perus- ja korotetulla eläkettä saavan hoitotuella?

Perushoitotukea voi saada, kun apua, ohjausta tai valvontaa tarvitaan vähintään viikoittain. Korotettu hoitotuki edellyttää päivittäistä ja suurta avun tarvetta, ja ylin hoitotuki on tarkoitettu kaikkein vaativimpiin tilanteisiin (Eläkettä saavan hoitotuki 2025: määrät, hakeminen ja ehdot).

Voiko pitkäaikainen korvatulehdus olla peruste eläkettä saavan hoitotuelle?

Pitkäaikainen korvatulehdus voi heikentää toimintakykyä ja siten olla peruste tuen hakemiselle, mutta ratkaisu tehdään aina yksilöllisen lääkärin arvion perusteella (Eläkettä saavan hoitotuki – verotus, hakeminen ja muut tuet).

Miten laaja-alainen kehityshäiriö vaikuttaa eläkettä saavan hoitotuen saamiseen?

Laaja-alainen kehityshäiriö voi olla peruste, jos se alentaa toimintakykyä vähintään vuoden ajan ja aiheuttaa avun, ohjauksen tai valvonnan tarvetta arjessa. Keskeistä on, miten oireet näkyvät käytännön elämässä (Eläkettä saavan hoitotuki 2025: määrät, hakeminen ja ehdot).

Mitä tehdä, jos Kela hylkää eläkettä saavan hoitotuen hakemuksen?

Kelan kielteiseen päätökseen voi hakea muutosta kirjallisella oikaisuvaatimuksella. Ohjeet määräajasta ja menettelystä löytyvät päätöksen mukana (Eläkettä saavan hoitotuki – verotus, hakeminen ja muut tuet).

Täytyykö eläkettä saavan hoitotuen hakemus uusia, jos sairaus jatkuu?

Jos tuki on myönnetty määräajaksi, jatkoa kannattaa hakea ennen määräajan päättymistä. Toistaiseksi myönnetty tuki jatkuu ilman uutta hakemusta, kunnes olosuhteet muuttuvat (Eläkettä saavan hoitotuki – verotus, hakeminen ja muut tuet).

Miten eläkettä saavan hoitotuki eroaa aikuisen vammaistuesta?

Aikuisen vammaistuki on tarkoitettu työikäisille, kun taas eläkettä saavan hoitotuki edellyttää eläkkeen saamista. Sama sairaus voi siis johtaa eri etuuteen hakijan elämäntilanteen mukaan (Eläkettä saavan hoitotuki 2025: määrät, hakeminen ja ehdot).

Jos oma tilanne on monimutkainen, Kelan asiantuntija voi kertoa tarkemmin juuri sinun hakemuksesi vaatimista liitteistä.



Olli Elias Saarinen Salonen

Kirjoittajasta

Olli Elias Saarinen Salonen

Julkaisemme päivittäin faktapohjaista sisältöä jatkuvalla toimituksellisella tarkistuksella.