Henrik 8 vaimot: kaikki kuusi naista ja heidän kohtalonsa

Englannin kuninkaan rakkauselämä oli monimutkaisempaa kuin mikään nykypäivän draamasarja – Henrik VIII:n kuusi vaimoa olivat pelinappuloita valtataistelussa, jonka panoksena oli Tudor-dynastian tulevaisuus ja koko Englannin uskonnollinen järjestys. Tutustutaan jokaiseen naiseen ja siihen, miten nämä avioliitot muokkasivat historiaa.

Hallitsi vuosina: 1509–1547 ·
Vaimojen määrä: 6 ·
Teloitettuja vaimoja: 2 (Anne Boleyn, Katariina Howard) ·
Lapsia: 3 eloonjäänyttä (Maria I, Elisabet I, Edvard VI) ·
Kuolinsyy: Luonnollinen kuolema (todennäköisesti verenkiertosairaus)

Kuusi vaimoa, kaksi teloitusta, kaksi mitätöintiä, yksi kuolema synnytykseen ja yksi leskeys – tässä on Henrik VIII:n avioliittojen kirjo yhdellä silmäyksellä.

Henrik VIII:n avioliittojen kirjo paljastaa, kuinka jokainen liitto palveli dynastian eri tarpeita.

Kuka oli Henrik VIII ja miksi hänellä on kuusi vaimoa?

Henrik VIII nousi Englannin kuninkaaksi 22. huhtikuuta 1509 – 17-vuotiaana ja energiaa täynnä (Britannica (historian tietosanakirja)). Nuori kuningas oli lähes kaikkea, mitä renessanssihallitsijalta odotettiin: oppinut, urheilullinen ja karismaattinen. Mutta yksi asia ajoi häntä enemmän kuin mikään muu: miespuolisen perillisen saaminen Tudor-dynastian turvaamiseksi.

Tudor-suku oli noussut valtaan vasta vuonna 1485, kun Henrikin isä Henrik VII voitti Ruusujen sodan. Ilman miespuolista perillistä valtaistuin olisi voinut päätyä toiselle suvulle – tämä oli kuninkaalle jatkuva paine. Avioliitot eivät olleet romanttisia valintoja, vaan poliittisia liittoja, joilla vahvistettiin Englannin asemaa Euroopassa (Discover Britain (historian matkailusivusto)).

Henrik VIII:n tausta ja nousu valtaan

• Henrik oli Tudor-suvun toinen kuningas
• Hän peri vahvan valtion isältään Henrik VII:ltä
• Nuoruudessaan hän oli tunnettu älystään ja urheilullisuudestaan
• Hän hallitsi itsevaltiaana ja keskitti vallan itselleen

Henrikin pakkomielle perillisestä ei ollut turhamaisuutta: ilman poikaa Tudor-dynastia olisi voinut sammua yhtä nopeasti kuin se oli syntynyt. Jokainen avioliitto oli poliittinen laskelma, jossa Englannin tulevaisuus oli vaakalaudalla.

Miksi avioliitot olivat tärkeitä Tudor-dynastialle?

• Miespuolinen perillinen oli dynastian jatkuvuuden edellytys
• Avioliitot loivat tai purkivat poliittisia liittoumia Euroopassa (Britannica)
• Katariina Aragonialaisen tapaus johti Englannin irtautumiseen katolisesta kirkosta

Henrikin ratkaisu epäonnistuneisiin avioliittoihin oli poikkeuksellinen: hän perusti oman kansalliskirkon, koska paavi ei suostunut mitätöimään hänen avioliittoaan Katariina Aragonialaisen kanssa. Tämä ei ollut pelkkä henkilökohtainen päätös – se muutti Englannin uskonnollisen ja poliittisen maiseman pysyvästi.

Miksi tällä on merkitystä: Ilman perillispakkoa Englanti olisi todennäköisesti pysynyt katolisena. Kaikki alkoi yhdestä avioliitosta, joka ei tuottanut poikaa.

Keitä olivat Henrik VIII:n kuusi vaimoa?

Kuusi naista, joista jokainen jätti jälkensä historiaan. Järjestys ja kohtalo ovat yksinkertainen muistisääntö: divorced, beheaded, died; divorced, beheaded, survived – eronnut, mestattu, kuollut; eronnut, mestattu, selvinnyt (Royal Museums Greenwich (kuninkaallinen merimuseo)).

Katariina Aragonialainen (1509–1533)

• Espanjalainen prinsessa, alun perin Henrikin veljen Arthurin leski
• Avioliitto kesti 24 vuotta ja tuotti yhden eloonjääneen lapsen: Marian (National Geographic Kids (lasten historian sisältö))
• Synnytti useita lapsia, joista vain Maria selvisi lapsuudesta
• Avioliitto mitätöitiin vuonna 1533, koska se ei tuottanut miespuolista perillistä
• Katariina kieltäytyi hyväksymästä avioliiton mitätöintiä ja vastusti Henrikkiä loppuun asti
• Kuoli erossa hovista vuonna 1536

Anne Boleyn (1533–1536)

• Henrikin toinen vaimo, Elisabet I:n äiti
• Avioliitto alkoi salaisesti, ja Henrik erosi katolisesta kirkosta päästäkseen naimisiin Anne Boleynin kanssa
• Synnytti tyttären Elisabetin, mutta ei poikaa
• Teloitettiin 19. toukokuuta 1536 syytettynä aviorikoksesta, insestistä ja maanpetoksesta
• Nykyhistorioitsijat pitävät todisteita tekaistuina
• Oli aatelisnainen, ei prinsessa – nousu kuningattareksi oli poikkeuksellinen

Jane Seymour (1536–1537)

• Henrikin kolmas vaimo ja Edvard VI:n äiti
• Menivät naimisiin vain päiviä Anne Boleynin teloituksen jälkeen
• Synnytti vihdoin miespuolisen perillisen, Edvardin, vuonna 1537
• Kuoli synnytykseen liittyviin komplikaatioihin vain 12 päivää synnytyksen jälkeen
• Henrik piti Janea ainoana “oikeana” vaimonaan ja hänet haudattiin hänen viereensä
• Kuningas suri Janea syvästi, mikä kertoo avioliiton henkilökohtaisesta merkityksestä

Anna Kleveläinen (1540)

• Saksalainen prinsessa, avioliitto solmittiin protestanttisen diplomatian vahvistamiseksi
• Henrik ei pitänyt Annan ulkonäöstä ja kutsui tätä “flaamilaiseksi tammoksi”
• Avioliitto kesti vain kuusi kuukautta ja mitätöitiin vuonna 1540
• Anna sai avioerossa anteliaan korvauksen ja eli loppuelämänsä Englannissa
• Hän selvisi hengissä ja oli ystävällisissä väleissä hovin kanssa
• Outo kohtalo: saksalainen prinsessa, josta tuli yksi rikkaimmista naisista Englannissa

Katariina Howard (1540–1542)

• Henrikin viides vaimo, noin 30 vuotta kuningasta nuorempi
• Avioliitto päättyi nopeasti, kun Katariinan menneisyys tuli ilmi
• Häntä syytettiin aviorikoksesta hovimiehen Thomas Culpepperin kanssa
• Teloitettiin 13. helmikuuta 1542 – vain 18 kuukautta avioliiton jälkeen
• Historioitsijat pitävät Katariinaa enemmän uhrina kuin syyllisenä: hän oli nuori ja manipuloitavissa
• Hänen teloituksensa oli shokki hoville – toinen kuningatar mestattiin alle kuudessa vuodessa

Katariina Parr (1543–1547)

• Henrikin kuudes ja viimeinen vaimo
• Oppinut nainen, joka toimi Henrikin sairaana aikana tämän hoitajana
• Avioliitto kesti Henrikin kuolemaan 1547 saakka
• Hän sovitti Henrikin ja tämän lasten välejä
• Selvisi Henrikin kuolemasta ja meni myöhemmin naimisiin Thomas Seymourin kanssa
• Kuoli 1548 – todennäköisesti synnytykseen

Katariina Parr, jota pidetään “selviytyjänä”, oli itse asiassa lähellä teloitusta: Henrikin epäilykset häntä kohtaan protestanttisista mielipiteistä olivat johtaneet pidätysmääräykseen, joka peruutettiin viime hetkellä (Historic Royal Palaces). Selviytyminen oli paljon kiinni onnesta.

Miksi tällä on merkitystä: Kuuden naisen kohtalot eivät olleet sattumaa – ne heijastivat Henrikin päämäärätietoista yritystä hallita kaikkia elämänsä osa-alueita, myös perhettä. Kaksi teloitusta ja kaksi mitätöintiä osoittavat, ettei mikään – edes vaimon henki – saanut olla perillisen tiellä.

Miksi Anne Boleyn tapettiin ja miten hän kuoli?

Anne Boleynin tarina on Tudor-ajan tunnetuimpia. Hän oli nainen, jonka vuoksi Henrik erosi katolisesta kirkosta – ja jonka hän sitten teloitutti samoista syistä.

Vuonna 1533 Henrik meni naimisiin Anne Boleynin kanssa, vaikka paavi ei ollut hyväksynyt avioliiton mitätöintiä Katariina Aragonialaisen kanssa. Tämä johti Englannin irtautumiseen katolisesta kirkosta ja anglikaanisen kirkon syntyyn (Britannica). Mutta kun Anne ei synnyttänyt poikaa – hän sai tyttären Elisabetin myöhemmin Elisabet I – Henrikin kiinnostus laantui.

Anne Boleynin syytteet ja oikeudenkäynti

• Anne Boleynia syytettiin aviorikoksesta viiden miehen kanssa, insestistä (oman veljensä George Boleynin kanssa) ja maanpetoksesta
• Oikeudenkäynti oli nopea ja todisteet ovat historioitsijoiden mukaan todennäköisesti tekaistuja
• Syytteet oli suunniteltu tuhoamaan Anne ja hänen perheensä
• Hänet todettiin syylliseksi ja tuomittiin kuolemaan

Vaikka Anne Boleynin syytteet olivat todennäköisesti tekaistuja, on liian yksinkertaista väittää, että “Henrik tappoi hänet ilman syytä”. Anne oli aktiivinen poliittinen toimija, joka teki vihollisia hovissa – naisvihamielinen aika ja henkilökohtaiset juonittelut tuhosivat hänet.

Teloituspäivä ja -tapa

• Anne Boleyn teloitettiin 19. toukokuuta 1536 Lontoon Towerissa
• Kuningas määräsi, että teloitus suoritettiin miekalla, ei kirveellä – nopeampi ja armollisempi tapa
• Anne piti puheen ennen teloitusta, jossa hän julisti kuolevansa syyttömänä
• Hänet haudattiin nimettömään hautaan Towerissa
• Vain 11 päivää teloituksen jälkeen Henrik meni naimisiin Jane Seymourin kanssa

Miksi tällä on merkitystä: Anne Boleynin teloitus oli Tudor-ajan poliittinen puhdistusoperaatio. Se osoitti, ettei kukaan – ei edes kruunattu kuningatar – ollut turvassa, jos kuningas koki heidän olevan tiellä.

Miten Henrik VIII kuoli?

Kuningas ei kuollut taistelukentällä eikä salamurhaajan kädestä – vaan omassa vuoteessaan, ylipainoisena ja sairaana.

Henrik VIII kuoli 55-vuotiaana 28. tammikuuta 1547 Whitehallin palatsissa (Britannica). Nuorena urheilullinen kuningas oli viimeisinä vuosinaan ylipainoinen ja liikuntakyvytön. Historioitsijat arvioivat, että Henrikin vyötärönympärys oli yli 130 senttimetriä ja hän liikkui vain kantotuolilla.

Henrik VIII:n terveysongelmat

• Vuonna 1536 Henrik loukkaantui vakavasti turnajaisissa – jalka tulehtui ja jäi pysyvästi ongelmalliseksi
• Liikalihavuus pahensi kaikkia terveysongelmia
• Hän kärsi toistuvista kuumeista ja hengitysvaikeuksista
• Historioitsijat ovat spekuloineet kuppataudilla, mutta tätä ei ole voitu vahvistaa

Kuolinsyy ja siihen johtaneet tekijät

• Todennäköisin kuolinsyy on verenkiertosairaus tai liikalihavuuden aiheuttamat komplikaatiot
• Henrikin viimeisinä vuosina hänen käyttäytymisensä muuttui erittäin epävakaaksi – osin kivun ja sairauden aiheuttamana
• Hän kuoli 28. tammikuuta 1547
• Hänet haudattiin Windsorin linnaan Jane Seymourin viereen – kuten oli toivonut
• Henrikin kuolemaa pidettiin valtion salaisuutena useita päiviä, jotta valta siirtyisi rauhallisesti

Miksi tällä on merkitystä: Henrikin kuolema oli Tudor-dynastian kannalta kriittinen hetki. Valtaistuimelle nousi yhdeksänvuotias Edvard VI, mikä teki Englannista alaikäisen kuninkaan hallitseman valtion – altista hovi-intriigeille ja uskonnollisille kamppailuille.

Kuka hallitsi Henrik VIII:n jälkeen?

Henrikin kuoleman jälkeen Tudor-dynastia jatkui hänen kolmen lapsensa kautta, jotka kaikki nousivat valtaistuimelle. Yksikään heistä ei ollut täysin valmis hallitsemaan.

Henrik VIII:n jälkeen kruunun peri hänen poikansa Edvard VI, joka oli vasta yhdeksänvuotias (Britannica). Edvardin lyhyt hallituskausi kesti vain kuusi vuotta, ja sitä leimasivat protestanttiset uskonpuhdistukset ja aateliston valtataistelu.

Edvard VI:n lyhyt hallituskausi

• Hallitsi 1547–1553 – kuusi vuotta
• Protestanttiset uudistukset kiihtyivät
• Kuoli 15-vuotiaana todennäköisesti tuberkuloosiin
• Hänen kuolemansa johti valtataisteluun, jossa yritettiin estää katolisen Marian nousu

Maria I ja Elisabet I

• Maria I (1553–1558): Henrikin ja Katariina Aragonialaisen tytär – katolinen, “Verinen Maria”
• Elisabet I (1558–1603): Henrikin ja Anne Boleynin tytär – protestanttinen, “Neitsytkuningatar”
• Kumpikaan ei mennyt naimisiin eikä saanut perillisiä
• Elisabet I:n kuolema 1603 päätti Tudor-dynastian ja valta siirtyi Stuart-suvulle

Miksi tällä on merkitystä: Henrikin kuusi avioliittoa tuottivat kolme eloonjäänyttä lasta – ja kukaan heistä ei jatkanut Tudor-sukua. Ironista kyllä, miespuolisen perillisen pakkomielle johti siihen, että kaksi naista hallitsi Englantia Henrikin jälkeen.

Henrik VIII televisiosarjoissa ja populaarikulttuurissa

Jos olet katsonut “The Tudors” tai “Wolf Hall”, olet nähnyt Henrikin modernisoituna versiona. Mutta kuinka paljon fiktiota sekoittuu faktaan?

Televisiosarjat, kuten “The Tudors” (2007–2010) ja “Wolf Hall” (2015), ovat lisänneet kiinnostusta Henrik VIII:ta kohtaan miljoonien katsojien keskuudessa (Britannica). “The Tudors” on viihdyttävä, mutta se ottaa vapauksia historian kanssa – Anne Boleynin hahmo on esimerkiksi monin tavoin romantisoitu, ja ajanjaksoa on tiivistetty huomattavasti.

Populaarikulttuuri on luonut Henrikistä kuvan jättiläismäisenä naistenmetsästäjänä, mutta todellisuus oli monimutkaisempi. Hän oli älykäs hallitsija, joka teki valtavia päätöksiä – mutta myös epävarma mies, joka pelkäsi dynastiansa puolesta.

Miksi tällä on merkitystä: Sarjojen suosio kertoo siitä, että Tudor-ajan draama vetoaa edelleen meihin. Mutta fiktion ja faktan erottaminen on tärkeää – historialliset henkilöt ansaitsevat tulla nähdyksi sellaisina kuin he olivat, eivät pelkkinä hahmoina.

Aiheeseen liittyvää: **Tommy Leen puoliso** · **Robert Helenius puoliso**

Usein kysytyt kysymykset

Henrik VIII tarjoaa edelleen oppitunnin siitä, miten henkilökohtaiset intohimot voivat muuttaa maailmanlaajuista uskontoa ja politiikkaa. Suomen historiantutkijoille ja -harrastajille Tudorin tarina on varoittava esimerkki: dynastian turvaaminen yhdellä pakkomielteellä voi tuhota juuri sen, mitä yritetään suojella. Tämä on syy, miksi koulutetut historiantutkijat Suomessa palaavat aiheeseen yhä uudelleen – se on parasta poliittista draamaa, jonka historia on meille tarjonnut.